Olen kyllä tosi tyytyväinen ja helpottunut siihen miten soitto sujui jännityksestä huolimatta, ja yhtyekappaleissa fiilis lähti lentoon, varsinkin viimeisenä soitetussa Arrival of the birdsissä. Huhhuh... Kyllä taas sitä mietti miten kantele on upea soitin, ja miten sillä voi tehdä ihmeellistä musiikkia. Sain hyvää ja kannustavaa palautetta, lavakarismaa pitäisi kuulemma vähän etsiä lisää, sekä rentoa soittoasentoa myös seistessä.
Tänäaamuna oli sitten lähtö kolmelta kohti Helsinkiä...
Kaksi päivää piti siis varata viisuminhakuun (pe ja lentopäivä ma), koska jos maailmalla tapahtuu jotain mullistavaa just sinä samana päivänä, niin kaikki semmonen ajaa viisumiasioiden ohi suurlähetystössä ja viisumin saanti viivästyy. Mutta tänään siis jännittävä viisuminhaku onnistui ja hurjasti lisäohjeita miten toimia perillä, miten tehdä asukasilmotus kaupungille jne. ja miten toimia jos haluaa kävästä jossain naapurimaassa. Vaikka luulen että tuskin tulee lähdettyä kun Japanissa on jo itsessään niin hurjan paljon näkemistä ja kokemista :) Viisumi tuli siis 6 kuukaudelle varmuuden vuoksi.
Oamkilta sain eilen oman kouluni terveisiä ja viemisiä Nagoyan musiikkiyliopiston opettajille (muumilusikoita ja cd-levyjä) ja itselleni vielä "viimeisen vauhdittavan potkun takapuoleen" :D
Fiilis on jotenkin mielenkiintoinen, kun kroppa on tuntenut jo lähtöstressin reilun viikon ajan entistä voimakkaampana. Siis keho tuntee jännityksen mutta mielessä ei pyöri varsinaisesti mitään tiettyä mikä asia jännittäisi kauheasti, paitsi ehkä vähän se oma pärjääminen, miten selviää eri asioiden hoidosta. Mutta sen tietäminen, että apua saa ja asioita voi kysyä (niin monta kertaa että ymmärtää,) niin helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti