tiistai 8. marraskuuta 2016

Koulun festivaaliviikonloppu ja fonikonsertti (5.-6.11.)

Lauantain aamupala ikkunaparvekkeellani
Yksi parhaimpia onigirimakuja
Bändi lavalla alkuillasta



 



Ohjelmajulisteita. Vasemmalla lavan ohjelmaa, joka koostui tanssiesityksistä, musiikista, sketseistä ym.
Bändi vauhdissa :D
Päädyin lopulta postitusratkaisuun kantelepöydän suhteen. Koska kantelekonserton harjoitukset orkesterin kanssa alkavat nyt marraskuun alussa, ja en halua orkesterin kanssa soittaa huonosti vain sen takia, että joutuisin soittamaan sylistä tai epämääräisiltä vaihtelevilta pöytäviritelmiltä. Oma tuttu soittoasento ja tuttu pöytä huojentavat ja helpottavat jännitystä tämän osalta. Pöytä tuli perille sunnuntaina puoleltapäivin postissa :) Tulliselvitykset paketin sisällöstä piti kirjoittaa enkuksi huolellisesti, muuten postittaminen oli todella helppoa ja edullisempaa kuin lentokoneessa matkatavarana (ainakin näin päin, Suomesta Japaniin.)

Kantelepöytä tuotiin kotiovelle tämmöisessä paketissa sunnuntai-aamuna. Äiskä ja Pentti hoitivat postituksen Suomen päässä. 

Viikonloppuna treenasin kannelta silloin, kun en ollut koululla. Täällä on lennellyt ajoittain yksittäisiä hyttysiä koko täälläolo aikanani :D Nämä eivät ole niin määrätietoisia kuin suomalaiset hyttyset, nämä vain lennähtävät vieressä ja lentävät muualle, eivät jää sinnikkäästi kiusaamaan. Mistähän moinen laiskuus... :D

Japanilainen hyttynen tainnutettuna :D
Tanssiesitys sunnuntaina, nämä tytöt jaksoivat tanssia hurjan kauan ja todella monta energistä tanssia 
Tässä kojulla opiskelijat myivät suklaakuorrutteisia sipseillä koristeltuja banaaneja :P
Tämmönen veijari tuli mulle :D
Vähän erilaisia takoyakeja toisella kojulla
Lisää musiikkia
Sunnuntaina illalla oli saksofonikonsertti jonka solisti oli kuuluisa ranskalainen fonivirtuoosi Marie-Bernardette Charrier. Esiintyjänä hän on ilmiömäinen, itsevarma ja taitava. Hänen foninkäsittelynsä oli jännittävää seurattavaa, kun hän iloitteli ja leikitteli soittimensa kanssa. Todella näytti että osaa kaikenkokoiset fonit etuperin ja takaperin. Fonit vaihtuivat solistin käsissä myös kesken kappaleen.

Vaikka fonista otettiin irti mitä eriskummallisempia ääniä monilla mielenkiintoisilla puhallustekniikoilla, ääni ja musiikki olivat kuitenkin koko ajan hallittuja, mikä oli mielestäni todella jännittävää ja kiehtovaa. Charrier näytti myös osaavan kiertoilmahengitys-tekniikan, eli puhaltamisen ja hengittämisen samaan aikaan äänen katkeamatta. Saksofoni on kyllä hyvin ilmeikäs soitin.

Lisäksi, vaikka konsertti oli suomalaisittain "vakavamielinen," silti solistista itsestään pursusi tekemisen ilo ja halu kertoa tarinoita musiikillaan.

Konsertin alussa yleisön vielä hieman jutellessa vaimeasti, alkoi kuulua fonin säveliä jostain, mutta lavalla eikä parvella näkynyt ketään. Solisti pomppasikin esiin yleisön keskeltä tuolirivistöstä ja otti yleisön heti mukaansa musiikkiin ja oli vuorovaikutuksessa yleisön kanssa :D

Konsertissa esitettiin musiikkiyliopiston sävellysopiskelijoiden töitä ja kahdessa teoksessa saksofoni soitti tietokoneen kanssa. Tonyn kappaleessa Charrier soitti kuulokkeet korvillaan ja Tony ohjasi tietokoneen ääniä yleisöstä eturivissä.
Tonyn sävellys - Luftwiderstand
Pariètal ja Noise d`fense olivat omia suosikkejani konsertissa, sillä ne olivat musiikillisesti omaan korvaan miellyttävimpiä ja lisäksi hyvin tarinallisia, sillä solisti kertoili välillä jotain ranskankielellä musiikin sekaan. Nuo sepitykset olivat kuulemma jotain eksistentiaalisia mietteitä ja aforismeja, mikä sopi kyllä osaksi musiikkia todella hienosti.
Toiseksi viimeisessä kappaleessa Bacasax, uutta äänimaailmaa etsittiin soittamalla fonia flyygeliin :D
Konsertti huipentui sävellys- ja musiikinteorianopettaja Hideki Kozakuran omaan teokseen Komponist-bin ich, joka oli toinen konsertissa tietokoneen kanssa soitettu teos.
Solisti, säestäneet pianistit ja säveltäjät lavalla, oikealla sensei Kozakura, keskellä säestäneet kolme pianistia
Alttofoni, tenorifoni ja bassofoni
Konsertin jälkeen lähdettiin isolla porukalla Sakaelle syömään, solistin ja muutamien koulun opettajien, sävellys- ja foniopiskelijoiden kesken. Ja pääsin syömään mennessä aiemmin utelemani opettaja Kozakuran auton kyytiinkin ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti