tiistai 11. lokakuuta 2016

Käteisnostopulmia ja lisää elämyksiä

Kävin aamulla reenaamassa koululla harjoitusluokassa ja se sujui aika hyvin. Käden asento hahmottuu, ja osaan jo lukea koton kielien merkit nuoteissa. Alakieliä en saanut oikeaan vireeseen, mikä jäi harmittamaan, mutta kysyn huomenna soittotunnilla lisäohjeita.

Käden kutakuinkin oikeaoppinen asento :D
Treenaamisen jälkeen lähdin metsästämään pankkia josta saada lisää jenejä käteisenä. Ei muuten ollut mikään helppohomma kun automaatit postitoimistolla eikä Nakamuran kahdessa suurimmassa pankissa kelpuuttaneet korttiani. Pankeissa vaan pyörittelivät korttia kädessä ja tiskin takana porukalla ihmettelivät. Vaikka tosiaan pankkien ovessa luki selvästi "visa".

Pankeista ei siis mitään irronnut, joten tuli soitettua Suomeen omaan pankkiin ja revittyä muutama hius päästä, kun puhelu venyi kamalasti virkailijan jahkailusta ja ihmettelystä. Sitten avopuolison kanssa skypessä pähkäilyn, ressikahvin ja tuumailun jälkeen löysimme yhdessä ratkaisun suurlähetystön sivuilta. Siellä neuvottiin etsimään Citibankkia. Nagoyan asemalla on Googlen mukaan ainakin ollut yksi. Nagoyan aseman läheisyydessä on myös lähekkäin useita isoja pankkeja, joista voisi apua löytyä. Tajusin, että siellä lähettyvillä jos missä täytyisi olla ulkomaalaisillekkin raha-automaatti. Muutaman automaatin sai käydä läpi Nagoyan asemalla, mutta lopulta tärppäsi, ja voi sitä tyytyväisyyden määrää! :D 

Sitten kiertelin hetken aikaa asemarakennuksen liikekäytäviä läpi, ja voi sitä ihmispaljoutta! Kyllä huomasi aina kun metro saapui kun ihmismassa nousi metrolaiturilta. Ja sitä herkkujen määrää kaupoissa... huhhuh :D Vähän kuin Stockmanni tai Valkea, mutta monikymmenkertaisena. Ja hirviän hienonnäköisiä merkkiliikkeitä.
Siinä kun olin toipunut helpotuksesta ja päivän missiosta suoriutumisesta, niin halusin päästä näkemään miltä ylhäällä katutasolla näyttää. Kiipesin portaita ja astuin kadulle ja "whohooouu!!!"


Minulla loksahti suu auki ja jäin vaan tapittamaan tätä näkyä hölmistyneenä ja hämmentyneenä! :D
Aivan käsittämättömän kokoisia rakennuksia...

"Nyt on Suomen tyttö tullut isoon maailmaan!"
Ja siis se Nagoyan asema on näiden pilvenpiirtäjien alla!
Vähän taiteellisempi otos, kun hienosti heijastuivat vastapäiseen pilvenpiirtäjään nuo toiset.


Piti vähän tummentaa kameran asetuksia, että sai tuosta kierretornista terävämmän kuvan

Tässä näkyy katua jossa oli Luis Vuittonia ja vaikka mitä hienoja kalliita merkkiliikkeitä,
vasemmalla näkyy portaat asemalle, joita pitkin tulin

Toi pyörrespiraali liikenneympyrän keskellä on tosi hieno
Tämän elämyksen jälkeen päätin paluumatkalla palkita itseni ja menin syömään tutun Nakamura Koenin läheisyydessä olevaan ruokapaikkaan. Fiilis oli jotensakin sekava ja onnesta höpertynyt, niin en olisi jaksanut keskittyä itse ruuanlaittoon. Tein ruokapaikassa ennätyksen! Sain kahdelta ihmiseltä (samassa paikassa) kehuja puikoillasyönnistäni :D Vastapäiseen pöytään istunut mies hymyili leveästi kun ahmin puikoilla näppärästi ruokaa suuhun ja lähtiessä ruokapaikan tarjoilija nuorimies kertoi vakoilleensa syömisiäni :D

Kyllä nyt on hyvä ja itseluottavainen fiilis kun selvisi päivän koitoksesta kunniakkaasti :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti